sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Työhuoneeni muistuttaa kierrätyskeskusta

Kun lapset olivat pieniä ja elämä täynnä noita kuuluisia ruuhkavuosien kiireitä, korjattavaa vaatetta kertyi enemmän kuin ehdin korjata. Koskaan en kuitenkaan ole pystynyt heittämään rikkinäisiä vaatteitakaan roskiin, joten tuolta ajalta minulla on nyt lukuisia korjattavien vaatteiden kätköjä, joita pikkuhiljaa tulee vastaan. Jossain vaiheessa nämä vastaan tulevat kätköt saattoivat vähän ahdistaakin, mutta nykyään tuntuu sille kuin löytäisi aarteen, kun varastoja penkoessa löytyy uusia korjauskohteita. Löysin tässä joku aika sitten mm. potkupuvun, jonka jalkaterässä on reikä. Omat lapseni ovat kaikki yli 20-vuotiaita, joten tuonkin potkupuvun arkistoinnista on aikaa.

Kotimme on ollut juuri sopivan kokoinen kolmelle lapselle, kahdelle aikuiselle ja pienelle eläintarhallemme. Kiitos rajallisen säilytystilan, olen joutunut viime vuosiin asti hillitsemään keräilytaipumustani, mutta intohimoni vaatteiden korjaamiseen ja muodistamiseen heräsi samoihin aikoihin, kun lapset muuttivat pois kotoa ja olenkin täyttänyt kaiken vapautuneen tilan käsityötarvikkeillani, joista suurin osa on erilaista kierrätysmateriaalia.


Aiemmin keräsin rikkinäiset tekstiilit ajatuksella, että leikkaan niistä matonkuteita ja kudon kuteista mattoja sitten joskus. Satunnaisesti olen muutamia mattoja kutonutkin ja jonkin verran myös pieniä mattoja virkannut, mutta materiaalia alkaa nyt jo olla niin paljon, että siitä luultavasti valmistaisi mattoja koko naapurustollekin. Omien vaatteiden lisäksi olen myös onnistunut haalimaan mm. rikkinäisiä farkkuja myös ystäviltä. Totta puhuen työhuoneeni alkaa muistuttaa pientä kierrätyskeskusta.



Korjauspuuhin toden teollla ryhdyttyäni olen kuitenkin nyt huomannut, että runsaista materiaalivarastoista on paljon etua korjaus- ja muodistushommissa ja silloin kun valmistaa erilaisia tuotteita ensisijaisesti kierrätysmateriaaleista. Harvoin tulee tarvetta mennä kauppaan, kun ryhdyn töihin. Jos jotain ei omista varastoista löydy, yleensä tarve liittyy sopivan väriseen ompelu- tai kirjontalankaan. Langat ovatkin ainoa materiaali, jotka olen onnistunut pitämään melko hyvässä järjestyksessä. 


Tilaavasta työhuoneesta huolimatta jostain syystä yhä useammin päädyn työskentelemään keittiön pöydän äärelle.